Find Maaninkavaara Authored By Miika Nousiainen Rendered As Textbook
kirjan kovasti hyppimällä, sen verran pysähtyi silmä joka kappaleeseen, että vielä lukemiseksi lasketaan, Joko minä vastustin kirjaa, tai kirja minua, mutta tarina ei lähtenyt kulkemaan, Ehkä en sopinut kohderyhmään, ehkä Nousiaiselle tyypillinen yksi kunnon hahmo ja kourallinen kiiltokuvanohuita sivuhenkilöitä ei tarjonnut samaistumiskohteita, Ehkä urheilukirja on urheilukirja, vaikka voissa paistaisi, juoksuviittausten määrä oli vaikuttava Välillä hervoton, Mutta surullinen.
Yllättävän monia asioita käsitelty,
Kuopion lukudiplomi: Urheilun viemää Kilpaurheilusta ja kestävyysurheilusta kiinnostuneille:
Muille:/
Rivien välissä huikea määrä tietoa suomalaisten juoksumenestyksestä vuosia sitten ja siitä raadollisesta
työstä mitä urheilu parhaimmillaan pahimmillaan vaatii.
Onneksi ymmärtääkseni valmennusmenetelmät ovat tästä hieman kehittyneet, Mukaansatempaava satiiri en kokenut tätä ahdistavana, niin kuin monet tuntuvat tämän ottavan, Ehkä tunsin vähän jopa sympatiaa urheiluhullua isää kohtaan, Loppu oli pienoinen pettymys paremminkin olisi voinut käydä ja jäin miettimään sitäkin, oliko kaikki lopulta vain isän syytä olisihan sen pelin voinut joku muukin viheltää poikki ennen kuin oli liian myöhäistä.
Minulla on sellainen ärsyttävä pikkutarkka tapa löytää kirjoista faktavirheitä kaksi pisti tässä silmään: tuskin minkäänlaista rinnallevetoa saa aikaiseksi vastaotteella : eikä ysiluokalla opiskella historiaa muut epäuskottavuudet jääköön mielipideasioiksi.
Kirjaa siis suosittelen toki kaikille jotka eivät lukemastaan herkästi ahdistu :
Tämäkin Nousiaisen teos on satiiri yhden asian päähänpinttymästä.
Tällä kertaa kyseessä on juoksuun pakkomieleisesti suhtautuva isä, joka valmentaa tytärtään, Mielestäni tämä teos nauratti Nousiaiselta vähiten ihmissuhteet eivät ole enää niin selvästi satiirisia, vaan pelottavan realistisia.
Sitä sitten en tiedä, onko Nousiainen pyrkinyt satiiriin vai realismiin, mutta joka tapauksessa teos ahdisti enemmän kuin nauratti, Kirja oli siis hyvä ja paikoin jopa syvällinen, mutta ei vastannut aivan odotuksia, Välillä oli myös liikaa hetkiä, jolloin kiinnostus lopahti, Lisäksi kirjan alkutapahtumat tuntuivat unohtuvan matkan varrella kenties tämä kuvastaa surun unohtamista ja elämässä eteenpäin pääsemistä, mutta olisin kaivannut loppuun lankojen vetämistä yhteen.
Puolison kanssa kuunneltiin, tykättiin molemmat, minut pakotettiin lukemaan tämä äidinkielen tunneilla, en kyllä usko, että kirja olisi ollut yhtään parempi, jos minua ei olisi pakotettu, Kirja lähtee liikkeelle surullisissa merkeissä, kun Huttusen perheen poika Jarkko, lupaava kestävyysjuoksija, katoaa laivaristeilyn aikana, Hänen epäillään hypänneen yli laidan jäiseen mereen,
Muu perhe äiti Sirkka, isä Martti ja sisko Heidi on luonnollisesti järkyttynyt tapauksesta, Pian toivo Jarkon löytymisestä vaihtuu epätoivoon ja hyväksyntään pojan kuolemasta, Eniten hukassa tuntuu olevan perheenisä Martti, jonka elämä on ollut vain ja ainoastaan kestävyysjuoksu ja Jarkon valmentaminen, Maanisesti kotimaiseen kestävyysjuoksuun suhtautuva Martti ihailee mm, Nurmea, Maaninkaa ja Vainiota. Siinä missä keskiverto suomalainen perhe tekisi retken Linnanmäelle, vierailevat Huttuset isän toivomuksesta mieluummin Paavo Nurmen patsaalla, Vuokatin sijaan lomaretkelle lähdetään Martti Vainion perustamaan Lomakouheroon Karstulaan, KeskiSuomeen, Siellä niitä Vainion mitalikahvejakin juotiin vuonna,
No nyt tältä kaikelta vouhotukselta on pudonnut pohja, kun ei ole enää poikaa, jota valmentaa, Jarkon oli tarkoitus tuoda suomalaisen kestävyysjuoksun kunnian päivät takaisin, Se syö isä Marttia. Empaattinen teinityttö Heidi tarjoutuu kuitenkin aloittamaan oman juoksuuransa isänsä valmennuksessa, Jos se toisi jotakin helpotusta isän surutyöhön, Nyt onkin kyse siitä, kuinka pitkälle isä ja tytär ovat valmiita menemään, jotta Heidistä saadaan leivottua uusi kestävyysjuoksun toivo.
Vai onko lopulta kyse siitä, kuinka pitkälle Heidi on valmis menemään miellyttääkseen isäänsä
Annan kirjalle.
Asioita, joista pidin Maaninkavaarakirjassa:
Aiheena urheilu, kestävyysjuoksu, Tarinan ohella kirjassa paljastuu erikoista nippelitietoa maamme kestävyysjuoksijoista,
Henkilöt hyviä: tarinaa seurataan tyttären Heidin ja isä Martin näkökulmista, Esiin tulee kahden eri sukupolven näkökulmat, myös ns, tavallisen ja hullun ihmisen ajattelumallit,
Yhtenä kirjan teemana on muuttuva maailma, Martti hakee katsantoa elämään juoksemisesta, NykySuomi nähdään ongelmana, Heidin sukupolvi on pilalla, sähly on lajina syrjäyttänyt juoksun, Urho Kekkosen presidenttikaudella olympiamitaleja sateli, Nyt on toisin. Mietin kauan olisiko tämä kahden vai kolmen tähden kirja, Päädyin kolmeen, kun tarina oli kuitenkin hyvin kirjoitettu ja urheiluhulluus todellakin oli hulluutta,
Minusta alun tapahtumat jäivät jotenkin käsittelemättä kunnolla, vaikka ne toimivat lähtökohtana kaikelle muulle.
Toisaalta humoristinen ote ei varmaan olisi sallinut syvempää asioiden pyörittelyä,
Tämä oli nopea lukea, mutta urheiluteema ei kiinnostanut henkilökohtaisesti, Itse tarinassa on sävyjä uhrautumisesta, pakkomielteisyydestä ja hyvän löytämisestä pahan jälkeen, Heilahteli kahden ja kolmen tähden välillä, Juoksuvalmennuksen kuvaus oli viihdyttävää, kuoleman ja muiden synkkien teemojen mukaan tuominen toi vähän syvyyttä, juttu luisti sulavasti, Kokonaisuutena kuitenkin kökköhauskaa, Ja vaikka hauskuus perustui ylilyönteihin, niin voisi vähän kiinnittää huomiota siihen, onko tarina "uskottava", Miksei edellinen valmennettava tullut juuri lainkaan isän mieleen tytärtä valmentaessa Aiemmat treeniohjelmat, kellotetut ennätykset, tekniikkavirheet, ylikunnot ja oksennukset, vanhat kisamatkat Miten on mahdollista, että juoksufanaatikon ja kilpajuoksijan kanssa samassa perheessä eläneet vaimo ja juoksua olevinaan aiemminkin harrastanut tytär olivat pihalla keskeisistä treeniin liittyvistä käsitteistä ja lajin historiasta Jne.
Tämä ei ollut niin hauska kuin Vadelmavenepakolainen tai Juurihoito, Arvosanatai,. Tämä oli mielestäni valaiseva kirja, Pidin erityisesti siitä, kuinka helppoa kirjaa oli haukkua, Nousiaisen tyylissä on jotain hauskaa, Muttei yllä Metsäjätin tai vadelmavenepakolaisen tasolle, Nauroin välillä ääneen, mutta ymmärrän myös miksi tämä voi olla jollekin ahdistava kirja, Vadelmavenepakolaisen tyyliä jatkava kirja suomalaisista pakkomielteistä "Teidän harrastus, meidän elämäntapa", Hieno maaninen hahmo tuo Martti Huttunen, Viisikymppinen Martti palvoo sokeasti suomalaisen kestävyysjuoksun vanhoja sankareita ja haluaa palauttaa suomalaisten maineen juoksuradoilla, Martin pojasta piti tulla seuraava sankari, mutta poika katoaa kisamatkalla Ruotsiin, Shokista selvittyään Martti kääntää katseensa perheen teiniikäiseen tyttäreen Heidiin,
Alkaa tiivis juoksuvalmennus, joka muuttaa Heidin elämän täysin, Britney Spears juliste vaihtuu luonnollista kokoa olevaan Kaarlo Maaninka muotokuvaan ja kaveripiiri painoliiveissä tehtyihin juoksulenkkeihin, Eikä lopettaa voi.
Miten käy perheelle yhä absurdimpia sävyjä saavan valmennusohjelman pyörteissä Meneekö Martti pakkomielteessään liian pitkälle jopa maitohapoille.